Marcel Pagnol on ranskalaisille sama kuin Väinö Linna suomalaisille. Katkeruuden lähde on hänen merkittävin teoksensa, ja se sijoittuu 1920-luvun Provenceen ja sen kiehtoviin maisemiin. Idylliseen maalaismaisemaan saapuu kaupungista kyttyräselkäinen Jean de Florette, aloittaakseen uuden elämän vaimonsa ja pienen tyttärensä kanssa. Ongelmia syntyy pian, kun kylän suurmies herra Papet suunnittelee tulokkaiden maiden valtaamista. Papet tukkii Jeanin kaivon, jonka jälkeen tämä joutuu hakemaan vettä kilometrien päästä. Pellot kuivuvat ja Jeanin mielenterveys alkaa horjua ja hänen maailmansa murtua. Tämä on tarina pienen ihmisen taistelusta suurta vastaan, hyvästä ja pahasta, elämästä ja kuolemasta. Tarina on valtavan kaunis ja koskettava, eikä jätä ketään kylmäksi.